Asuntomessuilua Vantaalla

Edellisviikon pienen kesälomareissun yhteydessä (sen muista kohteista lisää myöhemmin) vietimme koko perheen voimin aurinkoisen keskiviikkopäivän Vantaan Kivistössä messutaloja kierrellen. Kun katselin messuluetteloa etukäteen, muodostui ennakkokäsitykseksi jälleen melko moderni talojoukko pienenpienillä tonteilla, ja sitähän se suurimmaksi osaksi olikin. Sisustuspuolella messujen anti oli odotuksia parempaa, vaikka Fannikkalaan sopivaa sisustustyyliä oli laajemmin esillä vain parissa kohteessa.

Kohteessa 30 – Villa Falken – oli Adalmiinan Helmen  Annarina Yöntilän suunnittelema sisustus. Harmoniset ja maanläheiset värit, sopiva ”rouheisuus” ja kekseliäs turkismateriaalien käyttö miellyttivät silmää.

Kohde 30 - olohuone

Kohde 30 - makuuhuone

Kohde 30 – keittiön tuolit

Kohde 30 - puukori

Ulkoapäin moderni kirkkaankeltaisin tehostein somistettu Tiilerikoti –kohde 41– yllätti positiivisesti maalaisromanttisella sisustuksellaan. Messuoppaan mukaan sisustussuunnittelijalla (Country White) oli lähtökohtana ajatus modernista mummolasta. Vaikka koti oli lapsiperheen sijaan suunniteltu vanhemmalle pariskunnalle, se oli sisustuksen osalta ehkä koko messujen parasta antia. Täytyypä seuraavalla pääkaupunkiseudun reissulla käydä tsekkaamassa tämä kartanoputiikki.

Kohde 41 - ruokailutila

Kohde 41 – wc:n laatta

Kohde 41 - makuuhuone

Kohde 41 - olohuone

Kohde 41 – työhuone

Kohteen 37 – Terca Tiger – vanhempien makuuhuoneessa oli upea valokuvatapettiseinä, jonka keskeltä avautui ranskalainen parveke olohuoneeseen.  Saman talon työhuoneessa oli myös hauska maailmankarttatarra seinällä; siihen voisi vaikka merkitä kaikki paikat, joihin on matkustanut. Itse työpöytä tavaroineen oli mielenkiintoinen sekoitus designia eri aikakausilta.

Kohde 37 – makuuhuoneen valokuvatapettiseinä parvekkeineen  

Kohde 37  - työhuone

Muurametalojen kohde 29 – Villa Chili – oli messujen väripilkku. Vaikka näin värikäs sisustus ei ehkä meidän taloomme ihan sovikaan, pidin rohkeista värivalinnoista. Kohteen työhuoneessa oli maltillisempi värimaailma, ja se olikin todella kaunis kokonaisuus.

Kohde 29 - työhuone

Messuilla oli lisäksi muutamia hyviä yksittäisiä ideoita, joita voisi meilläkin toteuttaa. Jo viime syksyn Habitaressa ihastelin pellavasohvaa, ja myös näillä messuilla ihastelin kohteen 11 – Designer 151 – olohuoneen muhkeaa sohvaa. Makuuhuoneissa voisi irtovaatetanko olla hauska ratkaisu vaatehuoneiden lisänä.

Olohuoneen pellavasohva kohteessa 11

Vaatetanko

Kylpyhuoneen laattaseinään tehty syvennys, jonka on taustaseinä on peiliä, tuo ylellisyyttä ja lisää tilan tuntua. Myös kivoja marokkolaishenkisiä laattoja oli messuilla esillä.

Kylpyhuoneen peilisyvennys

Marokkolaishenkisiä laattoja

Rippijuhlahumua

Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina vietimme esikoistyttäremme rippijuhlia. Vuosia sitten, kun Fannikkalan rakentaminen oli vasta suunnitteluasteella, haaveeni oli, että saisimme talon valmiiksi ennen näitä rippijuhlia. Vuodet kuluivat, ja työt alkoivat täydellä vauhdilla syksyllä 2013. Jo silloin oli kuitenkin selvää, että näitä juhlia juhlittaisiin vielä jossain muualla kuin Fannikkalassa. Koska nykyisen kotimme tilat ovat melko pienet, päätimme pitää juhlat tutulla nuorisoseurantalolla, missä muutoinkin vietämme aikaa viikoittain. Lehtola onkin ihanan intiimi ja tunnelmallinen juhlatalo, jonka hirsiseinäisessä salissa meidänkin perheemme on ollut mukana häissä, syntymäpäivillä, rippi- ja ylioppilasjuhlissa sekä nyt jo lakkautetun kyläkoulumme joulu- ja kevätjuhlissa.  

Nuorisoseurantalo Lehtola

Lehtolan hirsiseinäinen sali

Juhlapaikan koristelujen mestarina hääräsi tyttäremme kummitäti, joka on koulutukseltaan floristi. Apujoukoissa olivat mukana rippilapsi itse serkkunsa kanssa. Halusimme koristeluista herkät ja hempeän väriset. Koristeiden päämateriaalina olivat puutarha- ja luonnonkasvit, vain pari ruusu- ja pioninippua hankittiin kaupasta. Osmankäämistä riivitystä suikaleesta tehtiin lettejä vieraspöytien koristeeksi, mukaan lisättiin vähän juuri parhaimmillaan kukkinutta juhannusruusua.

Vieraspöytien koristukset

Ruokien ja kahvileivonnaisten tarjoilupöytiin floristimestarimme loihti upeat asetelmat. Koska juhlien sankaritar on harrastanut balettia pikkutytöstä asti, sai toinen asetelma koristeekseen myös osmankäämistä sidotun balleriinan. 

Ruokapöydän kukka-asetelma balleriinoineen juhlien jälkeen (pöytäliina on jo tahrainen)

Kahvipöydän herkkä kukka-asetelma

Juhlatalon portaille, eteiseen ja saliin vietiin koristeeksi maitotonkat, joihin kerättiin vaaleanpunaista ja valkoista lupiinia sekä rannalla kasvavaa heinää.

Juhlakukat uusiokäytössä mökin wc:n nurkalla

Ruoka- ja kahvitarjoilut juhliin tein pääosin itse, mutta pikkuleivät teki rippilapsen mummi, kotikaljan mummu ja kakut tilasin kondiittoriystävältämme Katriinalta. Suunnittelussa ja salaattien valmistelussa mukana ja juhlien tarjoilusta apujoukkoineen vastaamassa oli toinen ystäväni, joka taasen on tämän alan ammattilainen.

Kahvipöytä koristeluineen

Juhlapäivä oli varmasti tämän kesän siihen asti aurinkoisin ja lämpimin. Sää oli juhliin mitä sopivin, kun lämpötila ei kuitenkaan tainnut nousta juuri kahtakymmentä korkeammalle. Konfirmaatio minulle tutussa lapsuuden kotikirkossa, jossa myös itse olen ripille päässyt, oli tunnelmallinen. Juhlat sujuivat mukavasti ja saimme kuulla myös leirin vetäjien ja isosten laulua.

Juhlien jälkeen maanantaina otin rippilapsestamme kuvia kiitoskorttia varten. Silloin nappasimme myös pari kuvaa Fannikkalan luona. Alhaalta järven rannasta otetussa kuvassa näkyy työmaan tämänhetkinen tilanne: tuulensuojalevyä on uudisosan seinissä ja piiput on jo muurattu katolle asti. Parista erikokoisesta väliaikaisesta ikkunasta saadaan luonnonvaloa sisätiloihin ja päästään katselemaan maisemaa… ;)

Tyttäremme Fannikkalan rantapellon reunalla

Juhannustunnelmia 2015

Savusauna lämpiää

Koljonselkä aattoillan hämyssä

Fannikkala järveltä päin juhannusaattona 2015

Rönnin juhannuskokko 2015

Fannikkalan julkisivupiirustukset

Pohjaratkaisun toimivuuden lisäksi suunnittelussa täytyi kiinnittää huomiota myös julkisivuihin. Fannikkala on hyvin keskeisellä paikalla Pitkäjärven kylässä, ja tien vieressä sijaitseva talo osuu hyvin myös ohikulkijoiden silmään. Talon sisäpihan puoli pysyy eniten entisen näköisenä pihapiirinä kuisteineen, mutta uutta pääsisäänkäyntiä varten suorakulmaista kuistia jatketaan kapeampana uudisosan kulmaan asti. 

Julkisivu luoteeseen, sisäpiha tielle päin

Toinen näkyvä suunta on näkymä alhaalta Kylänrannasta ylös mäkeä Fannikkalaan päin. Sille puolelle, siis järvinäkymän suuntaan näkyy eniten uudisosan uusi pääty, jonka yläkerrassa on makuuhuoneita ja alakerrassa keittiö. Päädyn molemmin puolin on kuistia, oikealla saunan katettu kuisti ja vasemmalla ensin ruokailutila, jonka päällä on makuuhuoneen avoparveke, ja ruokailutilan vieressä vielä pieni avokuisti syreenien suojassa.

Julkisivu etelään järven suuntaan

Vanhalta kuivurilta päin kaakon suunnasta näkyy oikeastaan pelkästään uudisosaa. Talon itäpuolella kulkee pihatie taloon ja sen takana avautuvat pellot. Pihatie on maaston muotojen vuoksi huomattavasti takapihaa korkeammalla ja takapihalle ei kauempaa ihan suoraa näkymää olekaan. Takapihan puolelle rakennetaan uudet avokuistit nurkkaan talonväen omaa ”arkisisäänkäyntiä” varten ja punaisen talon päätyyn tulevalle erilliselle asunnolle omansa.

Julkisivu kaakkoon vanhalle kuivurille päin

Julkisivu koilliseen, ”takapiha”

Tavallisten kaksiulotteisten julkisivukuvien lisäksi teetimme tässä nähdyt kolmiulotteiset julkisivukuvat, jotta kokonaisuus olisi helpompi hahmottaa, talossa kun on kulmia kerrakseen ja kaikki yksityiskohdat eivät kaksiulotteisista kuvista oikein kunnolla erotu. Järven suunnasta tehtyyn kuvaan lisättiin myös olemassa olevaa puustoa ja maaston pinnanmuotoja, jotta kuvattu näkymä olisi todentuntuisempi.

Julkisivu lounaasta tieltä päin

Näissä kuvissa talot on sävytetty vaalealla vihertävänharmaalla. Vanhat talot oli joskus aikoinaan maalattu punamullalla keltaisin ikkunanpielin, mutta ”harmaa talo” oli jo pitkään ollut väriltään harmaa. Me haluamme talosta vaaleamman sävyisen siten että seinäväri on ikkunanpieliä vaaleampi. Sävy ikkunanpielissä tulee olemaan vihreänharmaa, mutta lopulliset värivalinnat ovat vielä tekemättä. Loviisan wanhat talot -tapahtumassa saimme yhden talon omistajilta heidän talonsa kauniit värisävyt Uulan Helmi ja Kaisla, mutta emme ole ihan varmoja, olisivatko ne kuitenkin hieman liian vaaleat meidän taloomme. Isona pintana väri tuppaa näyttämään vaaleammalta…  Kunpa jossain tulisi vastaan juuri oikean värinen talo, ja asukkailta saisi sävyjen värikoodit!

Fannikkalan pohjapiirustukset

Oikeastaan alusta asti meille oli selvää, että Fannikkalan vanhat talot säilytettäisiin ja ne yhdistettäisiin uudisosalla. Matkan varrella saimme kyllä monenmoisia muitakin ehdotuksia ”hiihtoputkesta” ”askartelutaloon”, mutta me halusimme pitää kummankin talon asuinkäytössä, sekä kunnioittaa niiden henkeä siten, ettemme ryhdy pilkkomaan isoja huoneita pienemmiksi. Toinen johtava ajatus suunnittelussa meillä oli kauniin järvimaiseman hyödyntäminen niin, että mahdollisimman monella huoneella olisi järvinäköala, kun sellainen kerran on tarjolla.

Vanhat talot ja niiden huonejako toki asettavat aika tarkat rajat eri tilojen sijoittamiselle, ja kun tonttikaan ei ole suuren suuri, olivat raamit suunnittelulle selkeät. Myös se oli selvää, että keittiö olisi se tila, joka nämä kaksi vanhaa taloa yhdistäisi. Makuuhuoneet haluttiin yläkertaan ikkunat järvelle päin, ja myös saunaan haluttiin järvinäkymä. Piirtelimme suunnitelmia paperille itsekin, mutta lopullinen suunnittelutyö tehtiin yhteistyössä rakennusarkkitehti Leena Raiskion kanssa, jolla on paljon kokemusta vanhojen talojen laajennuksista ja korjausten suunnittelusta.

Yhteistyö Leenan kanssa alkoi jo syksyllä 2006. Aluksi luonnosteltiin erilaisia versioita laajennusosasta. Laajennusosan harjan suuntaa, ja terassien ja parvekkeiden kokoa ja muotoa vaihdeltiin., mutta melko pian kuitenkin päädyttiin lopulliseen versioon. Tilojen sijoittelukin oli jo alusta alkaen melko lailla kohdillaan, mutta hienosäätöä on tehty pitkin matkaa.

Omat haasteensa suunnitteluun toivat myös ne seikat, että Fannikkala sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, on itsessään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde ja kaiken lisäksi vielä arkeologisella muinaisjäännösalueella. Eli rakennusluvan saamiseen tarvittiin myös maakuntamuseon lausunto.  Myös arkeologiset asiat osittain hidastivat projektin etenemistä.

Meidän oma näkemyksemme on, että haluamme tehdä Fannikkalasta toimivan nykyaikaisen kodin nykyaikaisilla mukavuuksilla, emme museota. Haluamme kuitenkin myös säilyttää talossa sen vanhaa henkeä. Sisätiloissa toteutamme tätä ajatusta huonejakoa kunnioittamalla, jättämällä mahdollisuuksien mukaan vanhaa hirsiseinää näkyviin sekä muurauttamalla pirttiin uudelleen suuren leivinuunin. Myös sisustus tullaan aikanaan tekemään maalaisromanttiseen ja perinteiseen talonpoikaiseen tyyliin. Talon ulkopuolella taas rakennamme sisäpihan kuistit uudelleen vanhan mallin mukaisesti ja pidämme talon sisäpihan alkuperäisen oloisena pihapiirinä, jota rakennukset rajaavat kolmelta puolelta. Kaiken kaikkiaan koko projektiin ryhtyminen oli jo lähtökohtaisesti vanhan säilyttämistä, muutoin nämä rakennukset olisivat joidenkin vuosien jälkeen olleet jo kokonaan korjauskelvottomia.

Alakerran pohjapiirros

Alakerrassa uudisosaan haluttiin keittiö, kodinhoitotilat, tekninen tila,  sauna- ja pesutilat sekä riittävästi tilaa työvaatteille ja harrastusvälineille. Punaisessa talossa säilytetään vanha pirtti, ja sen toiseen päätyyn tehdään erillinen asunto omalla sisäänkäynnillä. Harmaan talon pirtistä tehdään olohuone, ja toisen päädyn huoneista vanhemmille työhuoneet.

Alakerran pohjapiirros

Kuvassa uudisosa on vasemmassa yläkulmassa, harmaa talo oikealla ylhäällä ja punainen talo alimpana. Järvinäkymä on kuvan yläreunan seinustalta.

Talon pääsisäänkäynti on sisäpihalla, mutta oma väki kulkee useimmiten sisään takapuolelta uudisosan ja punaisen talon kulmauksesta, jossa työvaatehuone ja avarampi eteistila sijaitsevat. Saunan pukuhuoneesta ja kodinhoitohuoneesta pääsee järvenpuoleiselle katetulle terassille, ja ruokailutilasta pienemmälle avoterassille. Kulku yläkertaan on keittiöstä punaisen talon vanhan päädyn kohdalta sekä harmaan talon vanhasta eteisaulasta. Perheen naiset saavat pienen ompelutilan keittiön ja kodinhoitotilan kulmaukseen.

Taloon tulee neljä eri tulisijaa. Punaisen talon pirttiin muurataan leivinuuni puretun rikkoutuneen leivinuunin tilalle, keittiöön tulee puuhella, olohuoneeseen takka sekä saunaan myös puukiuas sähkökiukaan lisäksi.

Yläkerran pohjapiirros

Uudisosan yläkerrasta tulee pääosin kaksikerroksinen, ja harmaan talon yläkertaa korotetaan pirtin päältä myös kaksikerroksiseksi. Punaisen talon yläkertaan tulee varastotilaa. Yläkertaan sijoittuvat makuuhuoneet perheen vanhemmille ja kolmelle tyttärelle. 

Yläkerran pohjapiirros

Kuvassa järvinäkymä on kuvan yläreunan seinustalta. Vanhempien makuuhuoneesta on pääsy parvekkeelle. Harmaan talon toiseen päätyyn, siis kuvan oikeaan reunaan, tulee ”isännän harrastustila”. Se sekä kuvan vasemmassa reunassa oleva makuuhuone ovat vinokattoisia.

Kaikkiaan tilaa taloon tulee ruhtinaallisesti, mutta kuten sanottu, vanhat talot ja niiden olemassaolo asettivat meille raamit, johon myös uudet tilat oli sovitettava. Toki helpointa olisi ollut purkaa vanhat talot kokonaan pois ja suunnitella tilalle kokonaan uusi rakennus. Tämä ei kuitenkaan ollut se haluamamme vaihtoehto, ja siksi emme edes selvittäneet, olisiko se ollut mahdollistakaan. Halusimme säilyttää vanhaa, vaikka jo huonoon kuntoon päässeiden rakennusten korjaaminen olisi valtava urakka. Onneksi perheen pää on taitava kirvesmies J.

Tammikuussa 2014: työmaakopin siirto ja pihojen tasausta

Vuoden 2013 loppuun mennessä suurimmat maansiirtotyöt oli Fannikkalan tontilla saatu päätökseen. Vanhojen talojen alta oli savimaat kaivettu pois ja korvattu routaeristeellä ja murskeella. Myös uudisosan pohjasta sekä talojen lähialueilta etu- ja takapihalla oli ylimääräinen maa-aines otettu pois. Toki nurmikko- ja puutarha-alueiden laittoa on vielä tulossa, mutta niiden töiden aika on vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Tammikuun 2014 alussa kelit olivat vielä suotuisia murskeelle jäävien alueiden siistimiselle, joten pihoille ajettiin sitä lisää ja tasoitettiin ne kuntoon.

Liikenneympyrän tasausta 09.01.2014

Etupihan tasausta 09.01.2014

Nykyisen kotimme pihassa oli työmaakoppi odottanut siirtoa Fannikkalaan. Nyt sille tasattiin paikka pellon reunasta talojen takaa. Tammikuun 10. päivänä 2014 koppi nostettiin kuorma-auton kyytiin ja kuljetettiin vajaan puolen kilometrin matka Fannikkalaan. 

Työmaakopin siirto 10.01.2014

Työmaakoppi matkalla Fannikkalaan 10.01.2014

Työmaakopin viereen tuotiin taukotilaksi vanha asuntovaunu, jonka läheisen torpan vapaa-ajan asunnokseen kunnostaneet uudet naapurit lahjoittivat meille poiskuljetusta vastaan. Torpan ikkunasta katsoen asuntovaunu siintää edelleen mäen päällä, joten ihan vielä he eivät sitä kokonaan silmistään saaneet. Mutta oikein hyvä työmaan taukotila siitä tuli, kiitokset Taina ja Kale!

Työmaakoppi ja taukotila paikoillaan 15.01.2014

Liikenneympyrä tasattuna 15.01.2014

Tammikuun 2014 loppupuolella työmaa jäi talveksi tauolle. Seuraavaksi olisi vuorossa sellaisia työvaiheita joiden tekoon vähän lämpimämmät kelit olisivat tarpeen. Punaisen talon katon purku ja uuden vesikaton rakentaminen jäivät odottamaan kevättä. Talven aikana viimeisteltiin Fannikkalan piirustukset, niistä lisää lähiaikoina.

Työmaa hiljentyy talveen 23.01.2014

Harmaan talon pirtin pohjan kaivuuta loppuvuodesta 2013

Marras-joulukuussa 2013 jatkettiin pohjatöitä harmaassa talossa. Tähän mennessä siellä ei vielä ollut tehty lainkaan kaivuutöitä, mutta nyt oli vuorossa harmaan talon pirtinpuoleisen päädyn nostaminen hirsipinkkojen päälle, ja ulkoseinien ja pirtin alla olevan savimaan kaivaminen pois. Tilalle laitettaisiin mursketta ja routaeristettä samaan tapaan kuin punaisessakin talossa. 

Harmaa talo 11.11.2013

Harmaan talon tien puoleinen pääty on rakennettu kalliolle, joten siellä päässä ei ylimääräisen maan poistolle ja routaeristeen laitolle ollut tarvetta. Talon tienpuoleisen  päädyn toinen kulma  oli jo jonkin aikaa ollut ”tyhjän päällä”, kun perustuskivikasat olivat sen alta aikojen saatossa romahtaneet pois.  Kulmaa tuettiin väliaikaisesti puutolpalla, myöhemmin oli tarkoituksena valaa perustustolpat betonista.

Työt pirtin päädyssä aloitettiin kaivamalla maata ulkoseinien alta pois, ja laittamalla tilalle hirsipinkat. Kovin pitkälle talon alle ei näin kuitenkaan ulotuttu, ja kaivurilla oli tarvetta päästä hieman pidemmälle.

27.11.2013 Kaivamista aloitettu ja ensimmäiset puupinkat saatu seinien alle

Harmaan talon pellonpuoleiselle sivulle on tulossa kuisti ruokailutilaksi olohuoneen ja keittiön kulmaukseen.  Koska  olohuoneesta kuistille on tarkoitus tehdä avara kulkuaukko, voitiin tälle kohtaa nykyisen ikkuna-aukon kohdalle ja sen viereen avata pienen kaivurin mentävä reikä seinään.  Näin saatiin pirtin lattian alla ollut maa-aines kuljetettua kätevämmin pois.

28.11.2013 Pirtin seiniin kiinnitettiin tukipuut ennen aukon sahaamista

28.11.2013 Harmaan talon pirtin seinään on tehty reikä pohjamaan pois kaivamista varten

Marraskuun viimeisinä päivinä työ eteni joutuisasti ja pian koko pirtin puoleinen pääty oli saatu siirrettyä savimaan varasta hirsipinkkojen päälle.

Kaivuri pirtissä 29.11.2013

Harmaan talon pirtin puoleinen pääty hirsipinkkojen päällä 29.11.2013

Harmaan talon pirtti sisältä 29.11.2013

Ennen talven tuloa alusta tasattiin murskeella ja päälle levitettiin kaksinkertainen Finnfoam-eristekerros ja lisää mursketta. Myös tulevan ruokailukuistin kohta tasattiin ja eristettiin valmiiksi. Pois puretun mutterikuistin vierestä  entisen keittiön alta ei maata kuitenkaan poistettu, koska siellä oli havaittu arkeologinen löydös, joka vaati vielä tarkempaa tutkimista. Muilta osin alkoivat pohjatyöt harmaassa  talossakin nyt olla hyvässä vaiheessa. 

Harmaan talon pirtin pohjan eristystä 05.12.2013

12.12.2013 Pirtin ja lasikuistin pohja eristetty