Heinäkuu 2014 – pikkuaitan katon korjaus

Pikkuaitta oli viettänyt talven 2013-2014 uusille perustuksilleen siirrettynä  lähes entisellä paikallaan. Katto oli lokakuussa 2013 tehdyn siirto-operaation jälkeen peitetty pressulla. Heinäkuussa 2014 oli aika purkaa myös pikkuaitasta pois vanhat huonot kattorakenteet ja tehdä tilalle uusi katto. 

Pikkuaitta uusille perustuksilleen siirrettynä 8.10.2013

Aitassa oli ollut huonokuntoinen huopakatto, ja aluksi vanhasta katosta purettiin pois kaikki muu paitsi kantavat rakenteet. Sitten laitettiin paikalleen uudet kattovasat ja hölpät.

Pikkuaitan katto purettu 7.7.2014

Uusien kattorakenteiden tekoa 8.7.2014

Aitat tullaan maalaamaan uudelleen punamultamaalilla, joten räystäslaudat maalattiin valmiiksi samanvärisiksi.  Kattorakenne tehtiin samalla tavalla kuin punaisessa talossakin, eli ensin raakapontti ja sen päälle paksu alushuopa. Alushuovan päälle laitetaan myöhemmin saumapeltikatto.

Raakaponttia kattoon 9.7.2014

10.7.2014

Heinäkuun 11. päivä 2014 pikkuaitan katto oli katettu alushuovalla ja valmis odottamaan seuraavaa työvaihetta eli saumapeltikaton asennusta. Työmaa jäi tässä vaiheessa ansaitulle kesälomalle, ja elokuussa 2014 alkoikin sitten uusi iso työvaihe – talon uudisosan rakentaminen.

Pikkuaitan katto valmis 11.7.2014

Heinäkuun lopulla pääsin paikallisen ultrakevyen lentokoneen kyytiin pienelle kierrokselle, ja kohteena oli tietysti Pitkäjärven kylä ja Fannikkala. Tästä 28.7.2014 otetusta kuvasta näkyy hyvin Fannnikkalan rakennusten sijainti toisiinsa nähden sekä työmaan silloinen vaihe. Punainen talo ja pikkuaitta olivat juuri saaneet uudet katot ja ne oli katettu alushuovalla. Harmaassa talossa oli edelleen vanha peltikatto. Talojen takakulmaus oli vielä paljas. Seuraavaksi sinne alettaisiin tehdä perustuksia talot yhdistävälle uudisosalle.

Fannikkala lintuperspektiivistä 28.7.2014

Vuodet 2005-2007

Kun ylimääräinen kasvillisuus ja savi oli saatu kaivettua pois talojen seinustoilta, etenivät työt aluksi enimmäkseen purkupuolella. Kummankin talon kuisti oli huonossa kunnossa, muun muassa katto tai seinä oli romahtanut, joten ne purettiin aluksi pois.



Harmaan talon kuisti purettu

 

Isosta kaksikerroksisesta aitasta purettiin yläkerran katon alla oleva terassiosuus väliaikaisesti pois, jotta aitalle ja terassille olisi mahdollista tehdä kunnolliset perustukset.



Seuraavaksi edettiin purkuhommissa talojen sisäpuolelle, ensiksi harmaaseen taloon. Siellä oli enemmän purettavaa, koska siellä oli tehty 1970-luvulla lastulevyremontti toisessa päädyssä. Pintamateriaalit purettiin pois, jotta hirsiseinät saatiin esiin.



Purkujätettä harmaan talon pirtissä, tammikuu 2007

Keltaisten ja turkoosien lastulevyseinien takaa paljastui monenlaisia vanhoja tapetteja, joista otimme näytteitä talteen. Yhden pienen huoneen seinistä löytyi myös sanomalehtiä.

 

Tapetteja harmaasta talosta

Kesällä 2007 istutimme Fannikkalan puutarhaan omenapuun yhdessä nuorimman tyttäremme kummisedän kanssa. Kummit ostivat talvella syntyneelle vauvallemme oman omenapuun taimen, ja ajattelimme, että oikea istutuspaikka sille on Fannikkala, tuleva kotimme.



Omenapuun istutusta kesäkuussa 2007

ALKU – VUODET 2003-2004

Laurilan jo 1970-luvulta asti asumattomana ollut miljöö oli nukkunut ruususen unta. Pihapiiri oli pusikoitunut ja oli tieltä katsottuna kesäaikaan lähes näkymättömissä. Kuljimme paikan ohi lähes päivittäin, ja talojen maisemiltaan mainio sijainti houkutti meitä haaveisiin muuttaa paikka taas vielä joskus asutuksi.



Pihapiiri tien suunnasta tuomenkukkien aikaan

Asuimme tuolloin, vuonna 2003, rintamamiestalossa, jota olimme laajentaneet muutama vuosi aiemmin. Työ ja vapaa-aika veivät meidät kuitenkin usein Pitkäjärven maisemiin, ja haaveissa oli jossain vaiheessa muuttaa sinne asumaan, vaikkei silloinenkaan asuinpaikkamme sieltä toki kovin kaukana ollut. Toukokuussa 2003 allekirjoitimme kauppakirjan Fannikkalasta, ja pitkäaikainen projektimme sai alkunsa.

Seuraavat kuvat ovat siltä keväältä, kun paikan hankimme:



Punainen talo



Harmaa talo



Aittarakennukset

Ensimmäisiä puuhia oli taloissa olevan irtotavaran lajittelu; mitä laitetaan varastoon ja mitä heitetään pois. Vanhat huonekalut säilytimme, totta kai, mutta 1970-luvun lastulevytavara sai kyytiä. Valkoinen salin pinnatuolikalusto olisi ehkä tulevaisuudessa kiva lasikuistilla. Valkoisille päästä vedettäville sängyille toivon myös löytyvän käyttöä.



Punaisen talon makuukammarissa oli edelleen kengät lähtövalmiina sängyn alla.

 

Punaisen talon pirtistä löytyi myös uudempaa kalustusta.



Pinnakalustolle ehkä löytyy jatkokäyttöä.

Jonkin verran löytyi säilytettäviä tauluja, kirjoja, astioita jne. Myös tekstiileistä pesetimme talteen pieniä ryijyjä ja muita kudonnaisia. Vanhoja rohdinpellaviakin löytyi vintiltä, ja ne annoimme kätevälle kälylleni ”askartelu”tarpeiksi. Vaatteita roikkui naulakoissa, keittiön kaapin päältä löytyi SuitSait-pesuainetta ja piironginlaatikosta Hotaa. Täältä eivät viimeiset vakiasukkaat tainneet muuttaa pois niin, että olisivat tienneet lähtevänsä lopullisesti…



Punaisen talon eteisestä näkyi keittiöön, joka oli talon pahiten vinksallaan oleva huone.

Kesän 2004 aikana tehtiin kaivurilla ensimmäisiä raivaus- ja pelastustöitä talojen ulkopuolella. Vanhaan liittymään puhkaistiin taas kasvillisuuteen aukko, josta pääsi kulkemaan pihaan. Kasvillisuutta raivattiin pois talojen seinänvierustoilta ja talojen seinät ja perustukset kaivettiin esiin.



Kaivurilla pihaan Pitkäjärventieltä keväällä 2004



Harmaan talon vierustat raivattuna



Punaisen talon takapuoli

PIENEMPI AITTA

Kaksikerroksisen kartanon aitan vieressä, punaisen talon päädyssä sijaitsee tilan alkuperäinen talonpoikaisempi aittarakennus. Se on matala hirsirakenteinen kaksiovinen aitta, jossa on ollut pieni etukuisti katon lipan alla.

Rakennusten inventointiraportti kertoo, että ”aitta on rakennettu vuonna 1888 (vuosiluku on seinässä) ja se on hirsirakenteinen sekä pitkänurkkainen. Kaksoisaitan kate on kolmiorimahuopaa ja perustus on luonnonkiveä.”



Pienempi aitta etupihan puolelta katsottuna





Takapihan suunnasta tielle päin – aitat jonossa

Aitan väritys on sama kuin punaisen talon, siis punamultaa ja ovissa keltamultaa. Tällä hetkellä katon kunto on huono, ja se onkin pressun alla suojassa.

Aitan alla on ollut holvikellari. Aikojen saatossa aitta on painanut kellarin kattoa alaspäin, ja routa pullistanut takaseinän sisäänpäin.  

Aitan takapihan puoleisessa päädyssä on luokin valmistuksessa käytetty paininpuu. Luokki on hevosilla käytettävien työvaljaiden osa. Se on puinen tai metallinen kaari, jonka jännitys pitää aisat irti hevosen kyljistä. Luokki taivutetaan tätä tarkoitusta varten tehdyssä paininpuussa. Wikipediassa kerrottiin edellisen lisäksi myös, että luokkipuuta on ennen vanhaan saatettu ensin pehmittää lantatunkiossa, jotta se taipuisi paremmin. Konstit on olleet monet entisellä miehellä!

Kaksikerroksinen aitta

 

Pihapiiriämme rajaa pohjoisen puolelta kaksikerroksinen aittarakennus. Se ei ole tilan alkuperäisiä rakennuksia, vaan sen on edellinen omistaja joskus 1970-1980 –luvulla siirtänyt tänne Tampereelta. Se on joskus sijainnut Takahuhdissa Linnan kartanon mailla. Inventointiraportissa tästä aitasta kerrotaan mm.:

”Luhtiaitassa on lyhyet hirsinurkat ja kaarevat aukot eteläsivun yläosassa "otsassa". Aitassa on koristeelliset pilarit ja otsan alareuna. Katolla on koristeellinen vellikello ja ovissa ovat koristeelliset metallisaranat.”

 Varsin koristeellinen aitta siis…

 

 

Aitan oven sarana ja koristelua

Aitta on joskus maalattu punamullalla, ja koristeosat ovat valkoisia. Ovissa on kaunis vihreä sävy. Molemmissa päätyseinissä näkyy maalauksessa toisen rakennuksen katon harjan raja. Ilmeisesti aitan molemmin puolin on aiemmin sijainnut matalampi rakennus.

 

Aitan katolla kiikkuu edelleen vellikello.

Edellinen omistaja kertoi joskus myös, että aitan luona on entisessä sijantipaikassa joskus kuvattu vanhaa kotimaista elokuvaakin. Elokuvan nimeä en muista, enkä onnistunut sitä googlettamalla löytämään. Silmissäni voisin kyllä kuvitella Ansa Ikosen ja Tauno Palon tuohon yläkerran portaiden luo…