Kaksikerroksinen aitta

 

Pihapiiriämme rajaa pohjoisen puolelta kaksikerroksinen aittarakennus. Se ei ole tilan alkuperäisiä rakennuksia, vaan sen on edellinen omistaja joskus 1970-1980 –luvulla siirtänyt tänne Tampereelta. Se on joskus sijainnut Takahuhdissa Linnan kartanon mailla. Inventointiraportissa tästä aitasta kerrotaan mm.:

”Luhtiaitassa on lyhyet hirsinurkat ja kaarevat aukot eteläsivun yläosassa "otsassa". Aitassa on koristeelliset pilarit ja otsan alareuna. Katolla on koristeellinen vellikello ja ovissa ovat koristeelliset metallisaranat.”

 Varsin koristeellinen aitta siis…

 

 

Aitan oven sarana ja koristelua

Aitta on joskus maalattu punamullalla, ja koristeosat ovat valkoisia. Ovissa on kaunis vihreä sävy. Molemmissa päätyseinissä näkyy maalauksessa toisen rakennuksen katon harjan raja. Ilmeisesti aitan molemmin puolin on aiemmin sijainnut matalampi rakennus.

 

Aitan katolla kiikkuu edelleen vellikello.

Edellinen omistaja kertoi joskus myös, että aitan luona on entisessä sijantipaikassa joskus kuvattu vanhaa kotimaista elokuvaakin. Elokuvan nimeä en muista, enkä onnistunut sitä googlettamalla löytämään. Silmissäni voisin kyllä kuvitella Ansa Ikosen ja Tauno Palon tuohon yläkerran portaiden luo…

”Harmaa talo”

Toinen päärakennuksista, ”harmaa talo” kutsumanimeltään, on yhdestä nurkastaan melkein kiinni punaisessa talossa. Ne ja isompi aitta yhdessä muodostavat lähes suljetun pihapiirin, joka jää tien puolelta avoimeksi. Harmaa talo on sijoittunut tontille pääty tielle päin. Pitkät sivut ovat etelään järven suuntaan ja pohjoiseen sisäpihalle. Tämä harmaa talo on päärakennuksista nuorempi, vaikka onhan silläkin jo ikää… Aiemmin mainitussa rakennusten inventointiraportissa siitä on kerrottu seuraavaa:

”Päärakennus 1 on vuodelta 1870 ja hirsirakenteinen pitkin koteloiduin nurkin. Talossa on mutterikuisti, joka on huonossa kunnossa. Julkisivut ovat hirsipinnoilla paitsi eteläsivusta noin puolet on koolattu ja pystylaudoitettu. Ikkunat ovat vanhat T-malliset, joissa on kolmiosainen yläosa. Muutama eteläsivun ikkuna on vaihdettu yksiruutuiseen ikkunaan. Perustuksena on nurkissa olevat luonnonkivet ja kate on tiilikuviopeltiä. Talon kunto on paikoin huono.”

Harmaa talo pihan puolelta

Tässä rakennuksessa on varmaankin joskus 1970-luvulla tehty remontti ja tien päädyssä olevia huoneita on ”modernisoitu”. Järven puolelle on vaihdettu suuremmat ikkunat ja lastulevyä lisätty seiniin. Värit olivat keltaista ja turkoosia. Kerrotaan erään kylän isännän remontin ”tarkistuskäynnin” jälkeen tokaisseen: ” Nyt siellä on niin komeaa, ettei missään…” Nyt nuokin huoneet on taas purettu hirsipinnalle, onneksi.

Harmaan talon huonejärjestys on hyvin samanlainen kuin punaisessa talossa, tämä talo vain on mitoiltaan pienempi. Vasemmassa päädyssä, eli siinä, joka on lähellä punaista taloa, sijaitsee pirtti. Tien päädyssä on ollut keittiö ja huone. Keskellä on eteinen, jonka takana on pieni makuuhuone. Kulku sinne on ollut päätyhuoneiden kautta. Pirtissä on myös ollut tulisija, mutta se lienee purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Hauska yksityiskohta pirtin seinässä ovat kaksi koukeroista lyijykynäkirjoitusta ”Pidetty koulua 2/9 1892” ja toinen ”Pidetty koulua 4/5 ja 13/6 1896”. Tosin tuosta ensimmäisen vuosiluvun viimeistä numerosta ei ihan saa selvää. Palanen kylän historiaa…

 

 

Taloa ei liene koskaan maalattu, vaan se on saanut itsekseen harmaantua. Vain ikkunanpielissä on ollut samaa keltaista kuin punaisessakin talossa. Harmaan talon on tien puoleinen pääty on korkealla kallioperustalla, mutta toisessa päädyssä perustuksen olivat osittain saveen uponneet.

”Punainen talo”

Tämän blogin on tarkoitus toimia myös remonttipäiväkirjanamme, ja siksi tulen jatkossa kirjoittamaan asioista pääasiassa aikajärjestyksessä. Aluksi ajattelin kuitenkin esitellä kaikki tilan rakennukset.  Ensimmäisenä vuoron saa suurempi asuinrakennuksista, jota kutsumme punaiseksi taloksi. Se on sijoittunut tontille tien suuntaisesti, pääty rantapellolle päin. Kylän vanhoja taloja on inventoitu 2000-luvun alussa, ja raportissa tästä talosta kerrotaan mm. seuraavaa:

”Päärakennus 2 on 1800-luvun alkuvuosilta ja se on hirsirakenteinen pitkin koteloiduin nurkin. Lasikuisti on suorakaiteen muotoinen ja sen katto on romahtamaisillaan. Julkisivut ovat vaakapaneloitu. Eteläpäädyssä on leveämpää ja muissa kapeampaa paneelia. Ikkunat ovat vanhat T-ikkunat. Perustuksena on nurkkakivet, joista osa itäpuolelta on antanut periksi. Kate on aaltopeltiä. Kunto on paikoin huono.”

 

Talon huonejärjestys on seuraavanlainen. Kuistilta on kulku eteläpäädyn isoon pirttiin. Pirtissä oli myös suuri leivinuuni, joka ei enää ollut toimintakuntoinen, ja siksi se purettiin pois. Tarkoitus on kuitenkin rakentaa tilalle uusi.  Ikkunoita pirtissä on vain neljä, joten tumma hirsiseinäinen huone on melko hämärä. Talon toisessa päädyssä on kaksi kamaria, ja kamarien ja pirtin välisessä tilassa sijaitsi ennen keittiö ja eteinen. Yläkerta on ollut kylmänä säilytysvinttinä.

Talo on maalattu punamullalla joskus vuosikymmeniä sitten. Päätyjen yläosat ovat olleet keltamullan väriset samoin kuin ikkunoiden vuorilaudat.

 

Mikä talolle nimeksi?

Kun ostimme Fannikkalan, tontti lohkottiin alkuperäisestä suuremmasta Laurilan tilasta, jolloin sille piti keksiä uusi nimi. Talon nimi oli siis ollut Laurila, mutta nyt sitä ei voinut enää tontillemme käyttää. Talojen rannanpuoleinen pelto on nimeltään Ranta-ahde, ja mietimme yhtenä vaihtoehtona sen hyödyntämistä talon nimessä. Kysyimme apuja nimen keksintään myös muilta kyläläisiltä, ja varsinkin kylän historiasta kiinnostuneelta Toivo Ruohoselta saimme monta nimiehdotusta. Osa liittyi talojen sijaintiin vanhan kyläkeskustan paikalla, esim. Tienristintalo ja Keskustatontti. Osa ehdotuksista taas liittyi perheemme nimiin. Päädyimmekin nimeämään talon Toivo Ruohosen ehdottamalla ”Fannikkala”-nimellä, joka muodostuu tyttäriemme Annikan ja Fannin nimistä. Eivätkös ne talot ennen vanhaankin nimetty siellä asuvien ihmisten mukaan? Usein nimi tosin taisi tulla isännän nimestä, mutta tällä kertaa saivat sillä hetkellä perheeseen jo syntyneet tyttäret olla nimen perustana. Kehitys kehittyy, tälläkin saralla J

Talolle nimen antaneet tytöt pihamaalla talvella ja keväällä 2004

 

Mitä, missä milloin?

Mitä?

Fannikkala-blogi kertoo vanhan hirsitalomiljöön remontoinnista. Tonttimme pihapiiriä rajaa kaksi 1800-luvun hirsitaloa, ja lisäksi siellä on kaksi aittarakennusta. Tarkoituksemme on kunnostaa nämä kulmistaan lähes yhdessä olevat hirsitalot viisihenkisen perheemme kodiksi yhdistämällä ne kulmaan rakennettavalla uudisosalla. Uudisosaan tulevat mm. keittiö ja saunatilat sekä yläkertaan makuuhuoneita. Haluamme kunnioittaa vanhojen talojen henkeä pitämällä niiden huonejaon pääosin entisellään. Toisen talon pirtistä tulee olohuone, ja toisen säilytämme vanhanajan pirttinä leivinuuneineen.

 

Missä?

Fannikkala sijaitsee kumpuilevassa maalaismaisemassa Pitkäjärven kylässä Orivedellä. Lähistöllä avautuu Längelmäveden Kylänlahti. Fannikkalan talot ovat kylän sydämessä, siinä missä jo muinoin oli asutusta. Pitkäjärven kylä on kaunista seutua, kiitos edelleen viljelyssä olevien avoimien peltomaisemien.

Milloin?

Projektimme on ollut melkoisen pitkissä kantimissa. Paikka hankittiin jo vuonna 2003, mutta nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin olemme alkamassa tositoimiin. Vuosien varrella on jo tehty kaikenlaista, mm. raivattu puutarhaa, purettu pois 70-luvun lastulevyremontin kukkasia, tyhjennetty huonekaluja varastoon sekä purettu vanhoja lattioita ja eristyksiä pois. Myös talojen saveen vajonneita perustuksia on kaivettu esiin ja tehty muuta vastaavaa "pelastustyötä".

Kuitenkin homma lähti toden teolla käyntiin elokuussa 2013, jolloin aluksi kunnostettiin naapurissa sijaitsevaa kuivurirakennusta. Sen jälkeen työt alkoivat Fannikkalassa vanhojen talojen perustustöillä. Talvi, jos tätä tämänvuotista voi talveksi kutsua, on tietysti hieman hiljaisempaa aikaa, kun projektissa ei ihan sisätöihin asti vielä ole päästy... Mutta eteenpäin mennään, sanoi mummo lumessa.