sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Asuntomessuilua Vantaalla


Edellisviikon pienen kesälomareissun yhteydessä (sen muista kohteista lisää myöhemmin) vietimme koko perheen voimin aurinkoisen keskiviikkopäivän Vantaan Kivistössä messutaloja kierrellen. Kun katselin messuluetteloa etukäteen, muodostui ennakkokäsitykseksi jälleen melko moderni talojoukko pienenpienillä tonteilla, ja sitähän se suurimmaksi osaksi olikin. Sisustuspuolella messujen anti oli odotuksia parempaa, vaikka Fannikkalaan sopivaa sisustustyyliä oli laajemmin esillä vain parissa kohteessa.


Kohteessa 30 – Villa Falken – oli Adalmiinan Helmen  Annarina Yöntilän suunnittelema sisustus. Harmoniset ja maanläheiset värit, sopiva ”rouheisuus” ja kekseliäs turkismateriaalien käyttö miellyttivät silmää.


Kohde 30 - olohuone
Kohde 30 - makuuhuone

Kohde 30 – keittiön tuolit
Kohde 30 - puukori

Ulkoapäin moderni kirkkaankeltaisin tehostein somistettu Tiilerikoti –kohde 41– yllätti positiivisesti maalaisromanttisella sisustuksellaan. Messuoppaan mukaan sisustussuunnittelijalla (Country White) oli lähtökohtana ajatus modernista mummolasta. Vaikka koti oli lapsiperheen sijaan suunniteltu vanhemmalle pariskunnalle, se oli sisustuksen osalta ehkä koko messujen parasta antia. Täytyypä seuraavalla pääkaupunkiseudun reissulla käydä tsekkaamassa tämä kartanoputiikki.

Kohde 41 - ruokailutila

Kohde 41 – wc:n laatta

Kohde 41 - makuuhuone

Kohde 41 - olohuone

Kohde 41 – työhuone
Kohteen 37 – Terca Tiger – vanhempien makuuhuoneessa oli upea valokuvatapettiseinä, jonka keskeltä avautui ranskalainen parveke olohuoneeseen.  Saman talon työhuoneessa oli myös hauska maailmankarttatarra seinällä; siihen voisi vaikka merkitä kaikki paikat, joihin on matkustanut. Itse työpöytä tavaroineen oli mielenkiintoinen sekoitus designia eri aikakausilta.

Kohde 37 – makuuhuoneen valokuvatapettiseinä parvekkeineen  


Kohde 37  - työhuone
Muurametalojen kohde 29 – Villa Chili – oli messujen väripilkku. Vaikka näin värikäs sisustus ei ehkä meidän taloomme ihan sovikaan, pidin rohkeista värivalinnoista. Kohteen työhuoneessa oli maltillisempi värimaailma, ja se olikin todella kaunis kokonaisuus.

Kohde 29 - työhuone
Messuilla oli lisäksi muutamia hyviä yksittäisiä ideoita, joita voisi meilläkin toteuttaa. Jo viime syksyn Habitaressa ihastelin pellavasohvaa, ja myös näillä messuilla ihastelin kohteen 11 – Designer 151 – olohuoneen muhkeaa sohvaa. Makuuhuoneissa voisi irtovaatetanko olla hauska ratkaisu vaatehuoneiden lisänä.

Olohuoneen pellavasohva kohteessa 11


Vaatetanko
Kylpyhuoneen laattaseinään tehty syvennys, jonka on taustaseinä on peiliä, tuo ylellisyyttä ja lisää tilan tuntua. Myös kivoja marokkolaishenkisiä laattoja oli messuilla esillä.

Kylpyhuoneen peilisyvennys

Marokkolaishenkisiä laattoja























perjantai 3. heinäkuuta 2015

Rippijuhlahumua



Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina vietimme esikoistyttäremme rippijuhlia. Vuosia sitten, kun Fannikkalan rakentaminen oli vasta suunnitteluasteella, haaveeni oli, että saisimme talon valmiiksi ennen näitä rippijuhlia. Vuodet kuluivat, ja työt alkoivat täydellä vauhdilla syksyllä 2013. Jo silloin oli kuitenkin selvää, että näitä juhlia juhlittaisiin vielä jossain muualla kuin Fannikkalassa. Koska nykyisen kotimme tilat ovat melko pienet, päätimme pitää juhlat tutulla nuorisoseurantalolla, missä muutoinkin vietämme aikaa viikoittain. Lehtola onkin ihanan intiimi ja tunnelmallinen juhlatalo, jonka hirsiseinäisessä salissa meidänkin perheemme on ollut mukana häissä, syntymäpäivillä, rippi- ja ylioppilasjuhlissa sekä nyt jo lakkautetun kyläkoulumme joulu- ja kevätjuhlissa.  


Nuorisoseurantalo Lehtola

Lehtolan hirsiseinäinen sali
Juhlapaikan koristelujen mestarina hääräsi tyttäremme kummitäti, joka on koulutukseltaan floristi. Apujoukoissa olivat mukana rippilapsi itse serkkunsa kanssa. Halusimme koristeluista herkät ja hempeän väriset. Koristeiden päämateriaalina olivat puutarha- ja luonnonkasvit, vain pari ruusu- ja pioninippua hankittiin kaupasta. Osmankäämistä riivitystä suikaleesta tehtiin lettejä vieraspöytien koristeeksi, mukaan lisättiin vähän juuri parhaimmillaan kukkinutta juhannusruusua.

Vieraspöytien koristukset

Ruokien ja kahvileivonnaisten tarjoilupöytiin floristimestarimme loihti upeat asetelmat. Koska juhlien sankaritar on harrastanut balettia pikkutytöstä asti, sai toinen asetelma koristeekseen myös osmankäämistä sidotun balleriinan. 

Ruokapöydän kukka-asetelma balleriinoineen juhlien jälkeen (pöytäliina on jo tahrainen)

Kahvipöydän herkkä kukka-asetelma

Juhlatalon portaille, eteiseen ja saliin vietiin koristeeksi maitotonkat, joihin kerättiin vaaleanpunaista ja valkoista lupiinia sekä rannalla kasvavaa heinää.

Juhlakukat uusiokäytössä mökin wc:n nurkalla
Ruoka- ja kahvitarjoilut juhliin tein pääosin itse, mutta pikkuleivät teki rippilapsen mummi, kotikaljan mummu ja kakut tilasin kondiittoriystävältämme Katriinalta. Suunnittelussa ja salaattien valmistelussa mukana ja juhlien tarjoilusta apujoukkoineen vastaamassa oli toinen ystäväni, joka taasen on tämän alan ammattilainen.

Kahvipöytä koristeluineen

Juhlapäivä oli varmasti tämän kesän siihen asti aurinkoisin ja lämpimin. Sää oli juhliin mitä sopivin, kun lämpötila ei kuitenkaan tainnut nousta juuri kahtakymmentä korkeammalle. Konfirmaatio minulle tutussa lapsuuden kotikirkossa, jossa myös itse olen ripille päässyt, oli tunnelmallinen. Juhlat sujuivat mukavasti ja saimme kuulla myös leirin vetäjien ja isosten laulua.

Juhlien jälkeen maanantaina otin rippilapsestamme kuvia kiitoskorttia varten. Silloin nappasimme myös pari kuvaa Fannikkalan luona. Alhaalta järven rannasta otetussa kuvassa näkyy työmaan tämänhetkinen tilanne: tuulensuojalevyä on uudisosan seinissä ja piiput on jo muurattu katolle asti. Parista erikokoisesta väliaikaisesta ikkunasta saadaan luonnonvaloa sisätiloihin ja päästään katselemaan maisemaa… ;)

Tyttäremme Fannikkalan rantapellon reunalla