Arkeologiaa ja Pitkäjärven muinaishistoriaa

Fannikkala sijaitsee Pitkäjärven kylän keskellä, vanhalla kylätontilla. Talon alkuperäinen nimi on Laurila, josta talot ja niiden ympärillä oleva tontti lohkottiin omaksi, Fannikkala-nimiseksi tilaksi 2000—luvun alussa. Laurila on yksi kylän kantatiloista, joka on muodostunut jo ennen vuotta 1540.  Kylän alueella on tehty arkeologista inventointia Oriveden kaupungin rantaosayleiskaavaa varten vuonna toukokuussa 2009.

Seuraavassa muutamia lainauksia kyseisestä inventointiraportista (Vadim Adel , Kulttuuriympäristöyksikkö Pirkanmaan maakuntamuseo 2009)

Kohteen kuvaus: ”Kyseessä on Oriveden toiseksi suurin keskiaikainen kylä (Oriveden kylän jälkeen). Suvannon (2001: 921) mukaan yksi Pitkäjärven isännistä (Hendrik Kiruka) mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1466. Kylä mainitaan maakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului 9 taloa (Suvanto 2001: 918-922). 1700-luvun alkupuolella kylässä oli jo 12 taloa (Poppius 1954: 154-157).”

Löydöt: ”punasavikeramiikkaa, lasia, liitupiipun varren pala”

Muut havainnot: ”Eteläisen vanhan asuinrakennuksen itäosassa, kivijalan sisäpuolella todettiin n. 1 m leveä kiveys - todennäköisesti vanhempi, pienemmästä rakennuksesta peräisin oleva perustus.”

Kesäkuussa 2010 maakuntamuseon arkeologi kävi tekemässä koekaivauksia Fannikkalan harmaan talon pirtissä, josta inventoinnin yhteydessä oli löydetty raportissa mainittu kiveys. Näissä kaivauksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään erityistä, ja jatkotutkimuksia ei niiden perusteella tarvittu.

Koekuoppa harmaan talon pirtissä 22.6.2010

Lokakuussa 2013 arkeologi ja maakuntamuseon tutkija tulivat uudelleen käymään työmaalla, jossa silloin oli menossa uusien perustusten teko punaisen talon alle. Tuolloin oli myös pihamaan pohjatöiden yhteydessä harmaan talon keskiosasta jo kaivettu vähän maata pois. Tuossa kohdassa arkeologi huomaisi käynnillään mustuneen kivirakennelman, joka voisi olla vanha tulisija. Rakennelma vaati lisätutkimuksia ja samalla harmaan talon keskiosan ja tienpuoleisen päädyn osalta työt pysähtyivät. 

Mustunut kivilöydös harmaan talon keskiosassa 23.10.2013

Lisätutkimuksina tarvittaisiin kaivauksia, joiden tarvetta ja laajuutta voitaisiin kartoittaa ajoitustutkimuksen avulla. Museoviraston koekaivausryhmä pääsisi tekemään jatkotutkimuksia aikaisintaan seuraavana kesänä. Ennen tutkimuksia työmaa ei voisi tällä kohdalla edetä. Päädyimme siihen, että maksaisimme itse aluksi tehtävän ajoitustutkimuksen, jonka tulosten perusteella voitaisiin määritellä jatkotutkimusten laajuutta. Ajoitustutkimus tehtäisiin näytepalasta radiohiilianalysin avulla. Näytteeksi tarvittiin pala hiiltynyttä puuta. Maakuntamuseon arkeologi tuli kaivamaan sopivaa näytepalaa kivilöydöksestä keväällä 2014. 

23.05.2014 Arkeologin työvälineitä kivilöydöksen luona

Arkeologin työtä oli mielenkiintoista seurata. Työvälineinä toimivat muun muassa tavallinen tiskiharja, rikkalapio ja muurauslasta. Tiskiharjalla ja muurauslastalla rapsuteltiin maata löydöksestä vähän kerrallaan ja irronnut aines kerättiin rikkalapioon, jossa siitä saatiin erotettua mahdollisesti kiinnostavat palat.

23.5.2014 Hiiltyneet puupalat radiohiilianalyysiä varten

Löydöksestä saatiin talteen pari pientä hiiltynyttä puunkappaletta, joista voitaisiin radiohiilianalyysin avulla päätellä löydöksen ikä. Kesäkuun alussa näyte lähetettiin tutkimusta varten laboratorioon Lontooseen, josta se lähetettiin edelleen Miamiin Yhdysvaltoihin.

Reilun kolmen viikon päästä saatiin tutkimuksen tulokset. Arkeologin lausunnon mukaan analyysi ei antanut kovin tarkkaa ajoitusta tulisijalöydökselle. ”Mahdollinen aikaväli on 1600-luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Todennäköisin ikä on arvioni mukaan 1800-luvun puoliväli tai alkupuoli. Jäännös on siis suunnilleen ajalta juuri ennen uuden, pystyssä olevan puurakennuksen rakentamista (1870) ja edustaa siten tontin aikaisempaa rakennusvaihetta.”

Koska jäännöstä oli jo dokumentoitu ja se ei todennäköisesti ollut tuon vanhempi, ei enempää tutkimuksia enää tarvittu. Koska oli kuitenkin myös mahdollista, että tulisijan jäännös olisi 1700-luvulta tai 1600-luvun lopusta, maakuntamuseo suositteli sen säilyttämistä. Se on myös tällä hetkellä ainoa kylän arkeologinen kohde.

Arkeologin käynnin yhteydessä löydös oli suojattu ja peitetty muovilla. Löydös sijaitsee harmaan talon alla sellaisessa kohdassa, että se saa jäädä sinne olemaan. Joskus olemme myös pilke silmäkulmassa pohtineet, josko lattiaan pitäisi tehdä lasinen ikkuna, josta valaistu muinaisjäännöksemme näkyisi ja kertoisi talon aiemmasta historiasta. Saapa nähdä :)

Peitetty löydös 23.5.2014

Pitkäjärven sekä naapurikylien historiasta on tehty myös kylähistoriakirja ”Ovi menneeseen, 2000”, jossa on paljon mielenkiintoista tietoa vuosien varrelta. Kyläkirja kertoo Päilahden entisen koulupiirin alueen kylistä: Laasola, Neulaniemi, Pajukanta, Pitkäjärvi, Päilahti sekä osia Koppalan ja Lyytikkälän kylistä. Kirjassa kerrotaan muun muassa kylien elinkeinoista, vaikuttajapersoonista, kulttuurista ja entisajan elämästä.

Itseäni ovat kiinnostaneet erityisesti kartat, joissa kuvataan Längelmäveden vedenpinnan vaihteluita. Längelmäveden pinta on alentunut täällä Pitkäjärvellä vuosisatojen kuluessa lähes kuudella metrillä (Ovi menneeseen, 2000). Suurimmat vesien laskut aiheutuivat, kun vuonna 1604 Pälkäneveden ja Mallasveden välinen pieni puro murtui Kostianvirraksi ja vuonna 1830 Kangasalan Kaivannon juuri valmistunut kanava murtui. Myös vuonna 1866 Valkeakosken kanavan perkaus aiheutti lähes metrin vedenlaskun.

Längelmäveden rantaviiva on 1500—luvun alussa sijainnut huomattavasti lähempänä Fannikkalan talon paikkaa kuin nykyisin, vaikka ei järvelle nytkään pitkä matka ole. Tänä päivänä uuden keittiöpäädyn ja rannan etäisyys on noin 108 metriä kartasta suoraan mitattuna. Viisisataa vuotta sitten ranta lienee ollut noin 65 metrin päässä.

Paikallinen Sipilän tilan isäntä ja Pitkäjärven Nuorisoseuran vuonna 1924 perustanut Vilho Sipilä on vuonna 1951 kirjoittanut Pitkäjärven kylän muinaishistoriasta Oriveden Sanomien joululiitteeseen. Alla on pari  katkelmaa tästä kirjoituksesta.

Pitkäjärven historiasta löytyy lisää tietoa mm. rantaosayleiskaavaa varten tehdystä ”Rakennetun ympäristön selvityksestä, 2010”, sivu 126.

Heinäkuu 2014 – pikkuaitan katon korjaus

Pikkuaitta oli viettänyt talven 2013-2014 uusille perustuksilleen siirrettynä  lähes entisellä paikallaan. Katto oli lokakuussa 2013 tehdyn siirto-operaation jälkeen peitetty pressulla. Heinäkuussa 2014 oli aika purkaa myös pikkuaitasta pois vanhat huonot kattorakenteet ja tehdä tilalle uusi katto. 

Pikkuaitta uusille perustuksilleen siirrettynä 8.10.2013

Aitassa oli ollut huonokuntoinen huopakatto, ja aluksi vanhasta katosta purettiin pois kaikki muu paitsi kantavat rakenteet. Sitten laitettiin paikalleen uudet kattovasat ja hölpät.

Pikkuaitan katto purettu 7.7.2014

Uusien kattorakenteiden tekoa 8.7.2014

Aitat tullaan maalaamaan uudelleen punamultamaalilla, joten räystäslaudat maalattiin valmiiksi samanvärisiksi.  Kattorakenne tehtiin samalla tavalla kuin punaisessa talossakin, eli ensin raakapontti ja sen päälle paksu alushuopa. Alushuovan päälle laitetaan myöhemmin saumapeltikatto.

Raakaponttia kattoon 9.7.2014

10.7.2014

Heinäkuun 11. päivä 2014 pikkuaitan katto oli katettu alushuovalla ja valmis odottamaan seuraavaa työvaihetta eli saumapeltikaton asennusta. Työmaa jäi tässä vaiheessa ansaitulle kesälomalle, ja elokuussa 2014 alkoikin sitten uusi iso työvaihe – talon uudisosan rakentaminen.

Pikkuaitan katto valmis 11.7.2014

Heinäkuun lopulla pääsin paikallisen ultrakevyen lentokoneen kyytiin pienelle kierrokselle, ja kohteena oli tietysti Pitkäjärven kylä ja Fannikkala. Tästä 28.7.2014 otetusta kuvasta näkyy hyvin Fannnikkalan rakennusten sijainti toisiinsa nähden sekä työmaan silloinen vaihe. Punainen talo ja pikkuaitta olivat juuri saaneet uudet katot ja ne oli katettu alushuovalla. Harmaassa talossa oli edelleen vanha peltikatto. Talojen takakulmaus oli vielä paljas. Seuraavaksi sinne alettaisiin tehdä perustuksia talot yhdistävälle uudisosalle.

Fannikkala lintuperspektiivistä 28.7.2014

Heinäkuun alku 2014 – punaisen talon kattotöitä

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä 2014 aloitettiin uuden katon tekeminen punaiseen taloon. Taloon tulee saumapeltikatto, ja alimmaksi kerrokseksi laitettiin yhtenäinen pinta raakaponttilautaa. Sen päälle kiinnitettiin vahva pohjahuopa, jonka päälle sitten myöhemmin asennetaan saumapeltikatto.

Työ aloitettiin punaisen talon itäiseltä lappeelta eli takapihan puolelta. Räystäiden kohtiin kiinnitettiin kerran harmaanvihreäksi maalatut laudat. 

01.07.2014 Punaisen talon katon tekoa – takapihan puoli

01.07.2014 Punaisen talon takalape 

Päivän päätteeksi oli talon takapihan puoleinen lape saatu jo kokonaan päällystettyä raakapontilla. Uhkaavan sateen varalta uusi katto suojattiin pressuilla.

01.07.2014 Katto suojaan uhkaavalta sateelta

1.07.2014 Pohjoispäädyn räystäs

Pohjoispäädyn räystäslaudoissa näkyy hyvin vihreänharmaa sävy, jolla on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa maalata myös talon ikkunoiden vuorilaudat.

01.07.2014 Sisäpihan puoli katosta

Työt jatkuivat heinäkuun ensimmäisellä viikolla 2014, ja punainen talo olikin pian saanut uuden katon. Saumapelti asennettaisiin vasta myöhemmin, kun uudisosa olisi ensin rakennettu ja liitetty vanhoihin taloihin. Myös tulisijat ja piiput on tarkoitus muurata valmiiksi ennen saumapeltikaton tekoa. Katon pintamateriaalina tässä vaiheessa käytetty vahva pohjahuopa kestää hyvin säätä ja talvia, kunnes talo on valmis peltikaton tekoa varten.

04.07.2014 Sisäpihan puoli katosta valmiina pohjahuovalla päällystettynä

04.07.2014 Punaisen talon eteläpääty, joka liitetään uudisosaan

Kesäkuu 2014 – punaisen talon päätyjen rungot ja hölpät

Juhannukseksi 2014 oli nostettu uudet kattotuolit punaisen talon katolle. Kesäkuun viimeisellä viikolla uuden katon tekeminen jatkui. Talon keskikohtaan pirtin ja päätykamareiden välisen tilan kohdalle ei laitettu kattoristikoita, vaan katon runko rakennettiin itse, jotta tähän kohtaan jäisi korkeampaa tilaa mahdollisesti joskus myöhemmin rakennettavia portaita varten.

25.6.2014 Katon runko rakennettu talon keskiosaan

Seuraavaksi laitettiin punaisen talon pohjoispäätyyn runkotolpat ylimmän hirsikerran päälle. Eteläpäädyssä punainen talo yhdistyy uudisosaan, joten pääty jätettiin siellä vielä auki. Punaisen talon pohjoispäädyn ylimmästä hirsikerrasta löytyi vanhan katon purkamisen yhteydessä jonkun aiemman rakentajan jättämä puumerkki. Juhannuksen aikaan vuonna 1921 oli Kaipaanlahti-niminen timpuri ollut hommissa täällä. Mitähän silloin on taloon rakennettu? Ollaankohan silloinkin oltu kattohommissa?

25.6.2014 Punaisen talon pohjoispäädyn runkotolpat pystyssä

Punaisen talon pohjoispäädystä löytyi aiemman rakentajan puumerkki

Kun päädyn runko oli saatu pystyyn, oli hölppien vuoro. Tämä hassu sana, hölppä, tarkoittaa katon päätyräystäiden runkotolppia. Meillä niistä tehtiin jykevät, rakennusmateriaalina oli 150*150 mm parru.

Pohjoispäädyn hölpät 28.6.2014

Tässä vaiheessa piti jo tehdä myös jotain valintoja talon värien suhteen, ainakin alustavasti. Olimme suunnitelleet talon väreiksi vaaleahkoa seinää ja harmaanvihreitä vuorilautoja. Räystäiden aluslaudat olisivat myös samaa sävyä kuin ikkunoiden vuorilaudat. Nyt kun katto ja räystäät olivat työn alla, piti räystäiden aluslautoihin saada yksi maalikerros ennen kiinnittämistä.  Jonkin verran sävyä voi toisella maalauskerralla vielä säätää, mutta ensimmäinen maalaus tehtiin alla olevassa kuvassa olevalla ylimmän laudan sävyllä.

Räystäiden aluslautojen maalin testausta 30.6.2014

Kesäkuu 2014 – uudet kattotuolit punaiseen taloon

Toukokuussa 2014 punaisesta talosta oli purettu vanhat kattorakenteet pois. Tämän jälkeen hirsikehikkoa oli oikaisu ja sille oli tehty uudet perustukset. Juhannusviikolla 2014 oli työmaalla päästy siihen vaiheeseen, että punaiseen taloon nostettiin uudet kattotuolit paikoilleen.

Ensimmäisiä kattoristikoita nostetaan paikalleen tostaina 19.6.2014

Kattoristikoita punaiseen taloon tuli kaikkiaan 17 kpl. Koska talossa alakerran huonekorkeutta oli riittävästi ja yläkertaan haluttiin saada varastotilaa, tehtiin kattoristikoista sellaiset, että niiden keskiosaan jää avoin kohta, ja ristikon alareuna laskee seinän tukipisteeltä noin metrin alaspäin.

Eteläpäädyn kattoristikoiden nosto meneillään 19.6.2014

Ristikoiden nosto ja kiinnitys paikoilleen sujui kauniissa säässä jouhevasti. Ristikkoauton kuljettaja nosti pitkällä nosturilla talon yläpuoliselta penkalta kehän kerrallaan ylös katolle, missä mieheni yhdessä työmiehensä kanssa asetti ja kiinnitti kehät paikoilleen. Alhaalla tarvittiin apumieheksi ukki, joka kiinnitti kuhunkin ristikkoon köyden noston ajaksi ja ohjasi sen avulla ristikon suuntaa noston aikana.

Apunarun irrotus ja ristikon asettaminen paikoilleen

Talon pohjoispäädyssä nosturi joutui toimimaan sähkölinjan ”ylitse”, mutta hyvin sekin sujui.  Sama vanhalle kuivurille johtava sähkölinja oli haittana myös pikkuaitan siirroissa aikaisemmin, ja se onkin tarkoitus myöhemmin korvata maakaapelilla.

Pohjoispäädyn ristikoiden nosto menossa 19.6.2014

Juhannusaatonaattona, kuten muinakin kesän torstai-iltoina kokoonnumme paikallisen nuorisoseuran väellä kylä yhteiselle uimarannalle illanviettoon uimaan, pelailemaan ja paistamaan makkaraa. Uimaranta on Fannikkalan rantapellon alapuolella, ja sieltä olikin illalla mukava katsella punaisen talon uusia kattorakenteita.

Punaisen talon kattoristikot paikallaan juhannusaatonaattona 2014

Seuraavalla viikolla päästiin sitten ottamaan kuvia ylhäältäkin käsin. Työt katolla jatkuivat päätyjen rungon ja päätyräystäiden teolla.

Kattoristikot paikoillaan 25.6.2014

Ristikot sivuseinän päällä

Kesäkuu 2014 – uusia anturoita harmaaseen taloon ja kuisteille

Kesäkuun 2014 alussa punaiselle talolle oli rakennettu uudet perustukset ja seuraavaksi oli harmaan talon vuoro. Harmaan talon pirtin puoleinen pääty, joka on lähinnä punaista taloa, tarvitsi uuden anturan. Tien puoleinen pääty sen sijaan on kallion päällä, joten siinä osassa uutta anturaa tarvittiin vain talon ”ilmassa olevan kulman” uusia kannatintolppia varten. Samassa valussa tehtiin anturat myös sekä punaisen että harmaan talon kuisteja varten.

09.06.2014 Harmaan talon anturan muotteja

Loppuvuodesta 2013 harmaan talon pirtin pääty oli nostettu hirsipinkkojen päälle, kun pirtistä ja seinien alta oli kaivettu savimaat pois. Kesäkuussa 2014 pirtin ulkoseinien alle tehtiin muotit uusia anturoita varten. Päädyssä tehtiin muotti leveämpänä keittiön puuhellaa varten.

09.06.2014 Harmaan talon anturan muotteja, edessä puuhellan tuleva paikka

Pirtissä taas tehtiin valumuotit myös tulevaa takkaa varten. Siellä tehtiin muotit myös kahdelle anturalle pirtin keskilattian kannatusta varten.  

Harmaan talon pirtin anturoiden muotteja 09.06.2014

Sekä punaisesta että harmaasta talosta oli aiemmin purettu pois huonokuntoiset kuistit, mutta ne on tarkoitus rakentaa uudelleen entisille sijoilleen. Tässä valussa tehtiin muotti harmaan talon mutterikuistia varten.

Harmaan talon mutterikuistin anturan muotti 11.06.2014

Entisten kuistien lisäksi taloon tulee myös uusi kuisti punaisen talon takapuolelle. Tältä kuistilta tulee sisäänkäynti punaisen talon päädyn erilliseen asuntoon. Sisäpihalla punaisen talon kuistin jatkeeksi tulee myös uusi ”pääkuistia” kapeampi  osuus, joka yhdistää punaisen ja harmaan talon kulmistaan ja toimii talon pääsisäänkäyntinä. Myös tälle uudelle kuistiosuudelle tehtiin anturamuotit.

11.06.2014 Antura punaisen talon eteen tulevalle uudelle kuistin osalle, joka yhdistää talot

Harmaan talon tien puoleinen pääty on kalliolla ja talon toinen kulma on ollut välillä ilmassa, kun entiset perustuskivet ovat romahtaneet sen alta.  Uusille lopullisille tolpille valettiin kunnollinen antura kallion kupeeseen.

11.06.2014 Harmaan talon tienpuoleisen kulman tukitolpille antura

Työmaan neljäs valupäivä oli torstai 12.6.2014. Silloin valettiin anturoihin kaikkiaan 13 m3 betonia. Seuraavissa kuvissa perjantaina 13.6.2014 anturoiden muotit on jo purettu pois.

13.6.2014 Antura valettuna – harmaan talon pääty ja punaisen talon eteen tuleva kuisti

13.06.2014 Harmaan talon mutterikuistin antura valettuna

13.6.2014 Myös punaisen talon takapuolen kuistille valettiin antura tässä vaiheessa

18.06.2014 Harmaan talon päätyantura valettuna

18.06.2014 Harmaan talon pirtin anturat valettuna

Juhannusviikolla oli vuorossa harmaan talon oikaisu ja hirsipinkkojen siirtäminen uuden anturan päälle.

18.06.2014 Harmaan talon oikaisua ja puupinkkojen siirtoa uuden anturan päälle

Vielä ennen juhannusta saataisiin myös työmaan ensimmäiset uudet kattotuolit punaisen talon katolle, siitä lisää sitten seuraavassa tekstissä. 

Kesäkuun alku 2014 – punaisen talon perustushommia

Punaisen talon kehikkoa oli toukokuun lopussa oikaistu ja se oli asetettu lopullisille sijoilleen. Seuraavaksi oli vuorossa perustuksen muuraus talon itäseinustalle ja leivinuunille. Vanhan leivinuunin muuri oli rikkoutunut, ja se purettiin pois jo aiemmin, kun työt Fannikkalassa alkoivat. Uusi antura leivinuunille oli valettu lokakuussa 2013. Nyt oli uunin harkkoperustuksen vuoro. 

Leivinuunin perutuksen suunnittelua 02.6.2014

Punaisen talon pirttipäädyn hirsistä alimmaisia oli jouduttu poistamaan huonokuntoisuuden vuoksi. Uudisosaan liitettävällä päätyseinällä uutta runkoa rakennettiin puusta, mutta takapihan puoleisella ulkoseinällä perustus muurattiin harkosta.

Leivinuunin perustus muurattuna 03.06.2014

Itäpuolen seinän perustusta muurattuna 03.06.2014

Kun harkkoperustus uunin alla oli valmis, rakennettiin uunin kulmaukseen myös uusi seinän runko.  Alkuperäiseen hirsirunkoon oli tässä kohdin aiemmin tehty aukko, jotta vanhat uunin perustukset saatiin purettua pois kaivinkoneella ja samalla saatiin avattua kaivinkoneelle myös väylä pirttiin pohjatöitä varten.  

04.06.2014 Uuden rungon rakentamista leivinuunin kulmaukseen

Näin koko punainen talo oli saatu ”kengitettyä” uuden perustuksen päälle, ja se olkoi olla valmis uuden katon tekoa  varten.

Tilanne 06.06.2014