Uudisosan anturamuottien valu 19.8.2016

Uudisosan anturamuottien valu 19.8.2016

Tiistaina 19.8.2014 oli vuorossa Fannikkalan työmaan suurin valu - uudisosan anturat.  Aamupäivällä työmaata vielä valmisteltiin valutöitä varten.

19.8.2014 Uudisosan anturamuotit valmiina valua varten

Vähän jälkeen yksi iltapäivällä betoniautot saapuivat paikalle. Tätä valua varten tarvittiin betonia kolme autolastillista. Jotta auton puomi ylettyisi joka kohtaan, ajettiin betoniauto Fannikkalan eteläpuolisen pellon yläreunaan. Kaksi muuta autoa kävi vuoron perään täyttämässä ”valuauton” säiliötä työn edetessä. 

Betonia laskettiin ensin harmaan talon viereen tulevan ruokailutilan ja terassin anturoihin. Sieltä edettiin järjestyksessä seuraavaksi keittiöön.

19.8.2014 Valun alkuvaihe – ruokailutilan anturat valettu ja keittiö vuorossa

Uudisosan keskiosan anturat vuorossa

”Valuauton” säilön täyttö menossa, kolmas auto odottaa

19.8.2014 Tässä ollaan menossa pesuhuoneen kohdalla

Kauimmainen kulma vuorossa

Juuri ja juuri yletyttiin valamaan talon  takapuolen eteisen ja työvaatehuoneen kulmauskin. Sieltä edettiin takaisin päin tekniseen tilaan ja saunatilojen anturoihin. Valu saatiin valmiiksi vajaassa tunnissa, kello kahdelta oli kaikki anturat täytetty betonilla. Sitä kului tässä valussa kaikkiaan 17 m3.

Viimeiset betonit muotteihin

Valu valmis noin klo 14

Fannikkalan eteläpuolisella pellolla, missä betoniautot olivat, rinne alkaa melko pian viettää järvelle päin. Maaperä on savista, ja kun painavat autot kävivät täyttämässä ”valuautoa”, alkoi pellon pinta jo olla melkoisen niljakas ja liukaskin. ”Valuauton” piti päästä sieltä peruuttamalla takaisin tielle ylemmäs mäen päälle, mutta kaltevalla pinnalla auto alkoi liukua sivulle alamäkeen päin. Tarvittiin vetoapua pienellä kaivurillamme, että auto pääsi pellolta ylös.

Betoniautoa autetaan kaivurilla pääsemään mäki ylös

Uudisosan anturamuottien tekoa elokuussa 2014

Heinäkuussa 2014 työmaa oli jäänyt kesälomatauolle, kun pikkuaitan katto oli saatu alushuopavaiheeseen. Työmaalle palattiin 13.8.2014, ja silloin aloitettiin uusi iso työvaihe – Fannikkalan uudisosan rakentaminen. Uudisosalla tultaisiin yhdistämään vanhat talot. Kulmaukseen tulee suuri keittiö/aulatila, josta on portaat yläkertaan ja käynti molempien vanhojen talojen pirtteihin. Uudisosaan tulee lisäksi myös sauna- ja pesutilat, tekniset tilat ja kodinhoitohuone. Yläkertaan tulevat makuuhuoneet.

13.08.2014 Piirustukset muovitettiin vanerin päälle tauluksi työmaalle

Samaan aikaan kun uudisosan rakennustyöt aloitettiin, tehtiin valmiiksi myös pikkuaitan katto. Se oli siis jäänyt alushuopavaiheeseen heinäkuussa, ja nyt siihen asennettiin grafiitinharmaa saumapeltikatto – ensimmäinen kokonaan valmis uusi katto Fannikkalan työmaalla.

Pikkuaitan uutta peltikattoa 15.8.2014

Pikkuaitan peltikatto 18.8.2014

Uudisosan pohjan maatyöt oli tehty valmiiksi jo aiemmin, ja eristetty murskealusta odotti valmiina anturoiden tekoa.  Anturoiden muottien teko aloitettiin 14.8.2014 tulevan takaoven sisäänkäynnin kohdalta.

Tilanne uudisosan kohdalla 13.8.2014

Uudisosan anturan muottien teko aloitettu 14.8.2014

Anturamuottien teko edistyy 15.8.2014

Kolmen päivän aikana tehtiin valmiiksi anturoiden muotit koko uudisosaan terasseineen. Suureen keittiö/aulatilaan ja terasseille tehtiin anturat myös keskilattian alle. Maaston muodon mukaan anturaa porrastettiin vähän alemmalle tasolle harmaan talon viereen tulevan ruokailutilan ja terassin kohdassa. Anturamuotit olivat valmiina 18.8.2014 ja seuraavana päivänä olisi vuorossa anturoiden valu.

Ruokailutilan ja terassin anturoiden muotit 18.8.2014

Tulevan keittiön anturamuotteja 18.8.2014

Uudisosan anturoiden muotit valmiina valua varten 18.8.2014

Asuntomessujen antia Seinäjoelta

Vietimme heinäkuun lopulla koko perheen voimin kesän kuumimman hellepäivän Seinäjoen asuntomessutaloja kierrellen. Jäätelöä ja vettä kului, ja koko päivä meiltä meni messujen omakotitalotarjonnan katsastamiseen. Pari taloa taisi jäädä käymättäkin. Tytöt alkavat olla jo myös ilahduttavan kiinnostuneita sisustamisesta – mielessä kaiketi siintää se oma huone Fannikkalassa.

Kokonaisuutena messujen anti oli meille viime vuosia parempaa. Esillä oli enemmän puutaloja, isompia taloja ja enemmän perinteisempää sisustusta. Seinäjoki messupaikkakuntana oli kiva, sopivan matkan päässä, ja tarjosi toiselle päivälle myös mukavaa tekemistä lasten kanssa. Messujen jälkeisenä päivänä tutustuimme Duudsonit Activity parkiin. Illaksi ajoimme Lapualle, kävimme uimassa ja laskemassa vesiliukumäkeä sekä elämämme ensimmäisessä naisten Superpesis-ottelussa. Pesis on mielenkiintoista seurattavaa, vaikka kaikki taktiikkakuviot eivät ensikertalaiselle ihan avautuneetkaan. Orivesiläisenä on tullut enemmän seurattua naislentopalloa ;)

Sitten messujen antiin. Ensimmäisessä käyntikohteessamme (talo 7 – Omatalo Armas) oli kylpyhuoneessa hienosti toteutettu syvennys, tai oikeastaan kehys.  Kylpyhuonesyvennyksiä oli monessa muussakin talossa, mutta tämä oli mielestäni kaunein.

Talo 7 – syvennys kylpyhuoneessa

Kohteessa 8 (Passiivikivitalo Skaala) oli paljon käsin tehtyjä sisustuselementtejä, virkattuja mattoja ym.  Ruokapöydän tuoleille oli virkattu hauskat tossut – kiva vaihtoehto huopatarroille. Ovensuussa oli harmaasta laudasta rakennettu ritilä, johon sai koukuilla kiinnitettyä kaikenlaista – hauska idea!

Kohteessa 9 ( Heikius Hus –talo) oli kaunis ulkoväritys. Ihastelin kaunista punaista ulko-ovea, se sopi hyvin talon muuten neutraaliin väritykseen.  Sisäänkäynnin luona oli myös tyylikäs bonsaipuun tyyliin leikattu vuorimänty.  Ihmetystä meille järvien ja lampien keskellä asuville pirkanmaalaisille aiheutti messualueen tekojärvi ja se, että ”rantataloista” ei ollutkaan järvimaisemaa, paitsi korkeintaan yläkerrasta. Tekojärven ympärillä olevat vallit estivät näkymää järvelle pihasta ja maan tasalla olevasta asuinkerroksesta.

Kohde 9 – hieno punainen ulko-ovi ja bonsai-vuorimänty

Talosta 10 (Dome Lumo) jäi mieleen yläkerran musahuoneen farkkumatto ja kohteesta 12 (Villa Tango) ylellinen pukeutumishuone makuuhuoneen vieressä, ihanasti sisutettu lastenhuone sekä valkoinen keittiö, samaa tyyliä kuin ole Fannikkalaan haaveillut.

Kohde 10 - farkkumatto

Kohde 12 – pukeutumishuone

Kohde 12 – lapsen huone

Kohde 12 keittiö, valmistaja Komia Kaluste

Kohteessa 14B (Hartman Koti Ankkuri) oli pari kaunista valaisinta, jotka voisivat meidänkin tyyliimme sopia. Riippuvalaisin sopisi esimerkiksi keittiön tai pirtin pöydän päälle ja jalkalamppu vaikka työhuoneen nojatuolin viereen.

Valaisimet kohteessa 14B

Kohteessa 16 (Nuuka) oli kauniita huonekaluja, esim. vanha kaunis punaruskea puusohva. kyseisessä huoneessa oli seinissä myös yksi lempitapeteistani, Pihlgren & Ritolan Lumikide vaaleissa väreissä. Keittiökalusteet tässä kohteessa olivat pitkälti juuri sellaiset kuin olen Fannikkalaan haaveillut. Ne oli toteuttanut Puuneuvos. 

Kohde 16 – kaunis vanha puusohva ja Lumikide-tapetti

Kohde 16 – Keittiö, valmistaja Puuneuvos

Kohde 18 (Villa Roihu) oli yksi alueen moderneista pohjalaistaloista. Sisustus miellytti silmää neutraaleine sävyineen, esimerkkinä tytön huone. 

Kohde 18 tytön huone

Kohteessa 20 (Riihi) oli ihanin vaalein pastellisävyin sisutettu lastenhuone:

Kohde 20 lastenhuone

Talossa 23 (Vieskatalo Valokki) oli keittiössä upea käsin piirretty kuvaseinä. 

Talo 23 – käsin piirretty keittiön seinä

Lempikohteeni asuntomessuilla oli taas kerran Kannustalojen kohde: Pohjanmaa (talo 24).  Sisustuksessa oli paljon sellaista, mitä voisi toteuttaa myös meillä. Valokatkaisijat ja pistorasiat olivat vanhan tyyppisiä, samoin kuin talon väliovet. Meillä ainakin ovissa värinä olisi valkoinen, mutta Mattioven malli oli kaunis. Talossa oli myös käytetty Pihlgren & Ritolan tapetteja, mm. Lilja, Atrain ja Avaimet.

Kohde 24 – keittiön talonpoikaiskaappi

Kohde 24 – väliovi, valmistaja Mattiovi

Kohde  24 – valokatkaisijat

Kohteen 26 (Passiivikivitalojen kosteusturvakoti) keittiö oli kivasti sisustettu. Keittiön liesikupu oli hieno, mutta meillä liesi taitaa tulla kaapistojen ”alle”, ja perinteinen liesituuletin lienee meidän valintamme. Välitilan laatat oli ladottu vinoon, mutta itse taidan pitää kyllä enemmän perinteisestä tiililadonnasta. Keittiössä oli käytetty myös hauskasti kahdenvärisiä kaapistoja ja erilaisia vetimiä.

Kohde 26 – keittiössä hieno liesikupu

Talossa 27 (Design-talo Trio) oli kodinhoitohuoneen kulmaus käytetty kekseliäästi pyykinkuivaustelineen paikaksi. Vähän korkeammalla se voisi kyllä olla, että mahtuisivat aikuistenkin vaatteet henkarissa roikkumaan. 

Kohde 27 kodinhoitohuone

Kohteen 30 (Hartman koti Ruutu) tytön makuuhuone oli sisustettu rauhallisesti valkoisellla, harmaalla ja mustalla. Vanhempien makuuhuone noudatti samaa harmonista linjaa.

Talo 30 – tytön makuuhuone 

Talo 30 – vanhempien makuuhuone

Fannikkalaan sopisi ainakin ompelutilan ja kodinhoitohuoneen oviksi liukuovet. Asuntomessuilla oli niitä paljon esillä, sekä seinän sisään meneviä että myös näkyviin jääviä liukuovia. Tykästyin erityisesti talon 41 (Lumimustikka) valkoisiin rustiikkisiin liukuoviin. Toisessa kuvassa olevassa harmaasta laudasta tehdyssä liukuovessa oli näyttävät kiskot ja ripustukset, kohteen numero on tosin jo päässyt unohtumaan.

Liukuovi talo 41

Seuraavana päivänä poikkesimme vielä messujen oheiskohteessa, kun sattumalta ajoimme siitä ohi. Siellä oli perinteistä pohjalaistaloa kunnostettu hienosti vanhaa kunnioittaen. Talossa oli samantyyppinen leivinuuni kuin meille Fannikkalaan tulee. Makuuhuone oli sisustettu kauniisti valkoisen ja pellavan sävyillä.

Messujen oheiskohde

Messujen oheiskohde

Arkeologiaa ja Pitkäjärven muinaishistoriaa

Fannikkala sijaitsee Pitkäjärven kylän keskellä, vanhalla kylätontilla. Talon alkuperäinen nimi on Laurila, josta talot ja niiden ympärillä oleva tontti lohkottiin omaksi, Fannikkala-nimiseksi tilaksi 2000—luvun alussa. Laurila on yksi kylän kantatiloista, joka on muodostunut jo ennen vuotta 1540.  Kylän alueella on tehty arkeologista inventointia Oriveden kaupungin rantaosayleiskaavaa varten vuonna toukokuussa 2009.

Seuraavassa muutamia lainauksia kyseisestä inventointiraportista (Vadim Adel , Kulttuuriympäristöyksikkö Pirkanmaan maakuntamuseo 2009)

Kohteen kuvaus: ”Kyseessä on Oriveden toiseksi suurin keskiaikainen kylä (Oriveden kylän jälkeen). Suvannon (2001: 921) mukaan yksi Pitkäjärven isännistä (Hendrik Kiruka) mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1466. Kylä mainitaan maakirjoissa vuodesta 1540 alkaen, jolloin siihen kuului 9 taloa (Suvanto 2001: 918-922). 1700-luvun alkupuolella kylässä oli jo 12 taloa (Poppius 1954: 154-157).”

Löydöt: ”punasavikeramiikkaa, lasia, liitupiipun varren pala”

Muut havainnot: ”Eteläisen vanhan asuinrakennuksen itäosassa, kivijalan sisäpuolella todettiin n. 1 m leveä kiveys - todennäköisesti vanhempi, pienemmästä rakennuksesta peräisin oleva perustus.”

Kesäkuussa 2010 maakuntamuseon arkeologi kävi tekemässä koekaivauksia Fannikkalan harmaan talon pirtissä, josta inventoinnin yhteydessä oli löydetty raportissa mainittu kiveys. Näissä kaivauksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään erityistä, ja jatkotutkimuksia ei niiden perusteella tarvittu.

Koekuoppa harmaan talon pirtissä 22.6.2010

Lokakuussa 2013 arkeologi ja maakuntamuseon tutkija tulivat uudelleen käymään työmaalla, jossa silloin oli menossa uusien perustusten teko punaisen talon alle. Tuolloin oli myös pihamaan pohjatöiden yhteydessä harmaan talon keskiosasta jo kaivettu vähän maata pois. Tuossa kohdassa arkeologi huomaisi käynnillään mustuneen kivirakennelman, joka voisi olla vanha tulisija. Rakennelma vaati lisätutkimuksia ja samalla harmaan talon keskiosan ja tienpuoleisen päädyn osalta työt pysähtyivät. 

Mustunut kivilöydös harmaan talon keskiosassa 23.10.2013

Lisätutkimuksina tarvittaisiin kaivauksia, joiden tarvetta ja laajuutta voitaisiin kartoittaa ajoitustutkimuksen avulla. Museoviraston koekaivausryhmä pääsisi tekemään jatkotutkimuksia aikaisintaan seuraavana kesänä. Ennen tutkimuksia työmaa ei voisi tällä kohdalla edetä. Päädyimme siihen, että maksaisimme itse aluksi tehtävän ajoitustutkimuksen, jonka tulosten perusteella voitaisiin määritellä jatkotutkimusten laajuutta. Ajoitustutkimus tehtäisiin näytepalasta radiohiilianalysin avulla. Näytteeksi tarvittiin pala hiiltynyttä puuta. Maakuntamuseon arkeologi tuli kaivamaan sopivaa näytepalaa kivilöydöksestä keväällä 2014. 

23.05.2014 Arkeologin työvälineitä kivilöydöksen luona

Arkeologin työtä oli mielenkiintoista seurata. Työvälineinä toimivat muun muassa tavallinen tiskiharja, rikkalapio ja muurauslasta. Tiskiharjalla ja muurauslastalla rapsuteltiin maata löydöksestä vähän kerrallaan ja irronnut aines kerättiin rikkalapioon, jossa siitä saatiin erotettua mahdollisesti kiinnostavat palat.

23.5.2014 Hiiltyneet puupalat radiohiilianalyysiä varten

Löydöksestä saatiin talteen pari pientä hiiltynyttä puunkappaletta, joista voitaisiin radiohiilianalyysin avulla päätellä löydöksen ikä. Kesäkuun alussa näyte lähetettiin tutkimusta varten laboratorioon Lontooseen, josta se lähetettiin edelleen Miamiin Yhdysvaltoihin.

Reilun kolmen viikon päästä saatiin tutkimuksen tulokset. Arkeologin lausunnon mukaan analyysi ei antanut kovin tarkkaa ajoitusta tulisijalöydökselle. ”Mahdollinen aikaväli on 1600-luvun loppupuolelta 1900-luvulle. Todennäköisin ikä on arvioni mukaan 1800-luvun puoliväli tai alkupuoli. Jäännös on siis suunnilleen ajalta juuri ennen uuden, pystyssä olevan puurakennuksen rakentamista (1870) ja edustaa siten tontin aikaisempaa rakennusvaihetta.”

Koska jäännöstä oli jo dokumentoitu ja se ei todennäköisesti ollut tuon vanhempi, ei enempää tutkimuksia enää tarvittu. Koska oli kuitenkin myös mahdollista, että tulisijan jäännös olisi 1700-luvulta tai 1600-luvun lopusta, maakuntamuseo suositteli sen säilyttämistä. Se on myös tällä hetkellä ainoa kylän arkeologinen kohde.

Arkeologin käynnin yhteydessä löydös oli suojattu ja peitetty muovilla. Löydös sijaitsee harmaan talon alla sellaisessa kohdassa, että se saa jäädä sinne olemaan. Joskus olemme myös pilke silmäkulmassa pohtineet, josko lattiaan pitäisi tehdä lasinen ikkuna, josta valaistu muinaisjäännöksemme näkyisi ja kertoisi talon aiemmasta historiasta. Saapa nähdä :)

Peitetty löydös 23.5.2014

Pitkäjärven sekä naapurikylien historiasta on tehty myös kylähistoriakirja ”Ovi menneeseen, 2000”, jossa on paljon mielenkiintoista tietoa vuosien varrelta. Kyläkirja kertoo Päilahden entisen koulupiirin alueen kylistä: Laasola, Neulaniemi, Pajukanta, Pitkäjärvi, Päilahti sekä osia Koppalan ja Lyytikkälän kylistä. Kirjassa kerrotaan muun muassa kylien elinkeinoista, vaikuttajapersoonista, kulttuurista ja entisajan elämästä.

Itseäni ovat kiinnostaneet erityisesti kartat, joissa kuvataan Längelmäveden vedenpinnan vaihteluita. Längelmäveden pinta on alentunut täällä Pitkäjärvellä vuosisatojen kuluessa lähes kuudella metrillä (Ovi menneeseen, 2000). Suurimmat vesien laskut aiheutuivat, kun vuonna 1604 Pälkäneveden ja Mallasveden välinen pieni puro murtui Kostianvirraksi ja vuonna 1830 Kangasalan Kaivannon juuri valmistunut kanava murtui. Myös vuonna 1866 Valkeakosken kanavan perkaus aiheutti lähes metrin vedenlaskun.

Längelmäveden rantaviiva on 1500—luvun alussa sijainnut huomattavasti lähempänä Fannikkalan talon paikkaa kuin nykyisin, vaikka ei järvelle nytkään pitkä matka ole. Tänä päivänä uuden keittiöpäädyn ja rannan etäisyys on noin 108 metriä kartasta suoraan mitattuna. Viisisataa vuotta sitten ranta lienee ollut noin 65 metrin päässä.

Paikallinen Sipilän tilan isäntä ja Pitkäjärven Nuorisoseuran vuonna 1924 perustanut Vilho Sipilä on vuonna 1951 kirjoittanut Pitkäjärven kylän muinaishistoriasta Oriveden Sanomien joululiitteeseen. Alla on pari  katkelmaa tästä kirjoituksesta.

Pitkäjärven historiasta löytyy lisää tietoa mm. rantaosayleiskaavaa varten tehdystä ”Rakennetun ympäristön selvityksestä, 2010”, sivu 126.