Puutarhan kasveja

Näin kevään ensimmäisten vihreiden ruohonkorsien ja kukkapenkistä puskevien nuppujen innoittamana ajattelin kertoa vähän, mitä kasveja Fannikkalan puutarhassa on kasvanut. Pihapiiriä ympäröivä puutarha ei ole maalaistaloksi suuren suuri, sillä yhdellä puolella tonttia rajaa tie, kahdella sivulla pelto ja yhdellä suunnalla vanha navetta. Tällä hetkellä pihasta on rakennustöitä varten raivattu melko paljon kasvillisuutta pois, mutta kyllä vanhaakin saadaan onneksi säästymään.

Vanhoja syreenipensaita harvennettiin ja nuorennettiin jo muutamia vuosia sitten, ja ne ovatkin nyt oikein elinvoimaisia. Pihapiiristä löytyy sekä valkoisia että vaaleanvioletteja syreenipensaita. Violetit syreenit rajaavat kivasti pihaa tielle päin, ja niiden annammekin varmasti sitten uudessakin puutarhassa kasvaa entisillä sijoillaan. Sen sijaan pihan ja tien välissä olleet suuret tuomet kaadettiin syksyllä pois. Ne ovat toki kauniita hetken verran keväällä, mutta viime kesänäkin tuomenkehrääjäkoit valtasivat ne kokonaan pian kukinnan jälkeen ja kietoivat ne aavemaisiin verkkoihinsa.

Syreenien viereen on väliaikaisesti istutettu kasvamaan jonakin vuonna lahjaksi saamani hevoskastanjan taimi. Hevoskastanja menestyy puutarhakirjan mukaan vyöhykkeillä I-II (III), mutta olen nähnyt tällä kylällä hevoskastanjan kasvaneen isoksi puuksi parissakin pihassa, joten toivottavasti se meilläkin menestyy sitten kun saamme sille joskus valittua lopullisen kasvupaikan.

Hevoskastanjan taimi syreenien seurassa

Perinteisiä ruusupensaita on myös kasvanut Fannikkalan pihapiirissä. Juhannusruusut ovat edelleen säästyneet, mutta takapihan vaaleanpunaisia yksinkertaisia ruusuja siirsimme pois rakennustöiden tieltä. Myös lumimarjapensaita siirrettiin myöhään viime syksynä, saapa nähdä lähtevätkö nyt keväällä kasvuun uudessa paikassa. Muista perinteisistä maalaispihapiirien pensaista täällä on kasvanut ainakin rusopajuangervo.

Juhannusruusu kukassa

 

Lumimarja

 

 

Takapihan ruusut

Menestymisvyöhykekartoissa tämä seutu on yleensä III-vyöhykettä, tosin aivan lähellä Kangasalan-Tampereen seuduilla on III-vyöhykkeen sisällä erillinen II-vyöhykkeen alue. Toisaalta taas jo Juupajoen suunnalle ulottuu kieleke IV-vyöhykkeestä. Maasto täällä on kumpuilevaa ja kasvillisuus melko rehevää, paikoin lehtomaistakin. Sinivuokkoja ja lehtokuusamia kasvaa rantametsissä, samoin kuin koiranheisipensaita.

Koiranheisipensas Fannikkalan pihassa

Punaisen talon seinän vierustalla kasvoi monta isoa lipstikkaa. Niistä yksi kasvaa nyt kesämökkimme pihassa, ja sieltä se varmaan joskus päätyy takaisin Fannikkalaan. Perennoista sinistä akileijaa kasvaa tontilla, ja myös ei-niin-toivottua elämänlankaa risteilee muiden pensaiden katveessa.

Tontilla kasvaa luonnonpuista mäntyjä ja koivuja. Yhtä pellonvierusmäntyä yritimme säästää viimeiseen asti, mutta lopulta oli todettava, että se kasvaa liian lähellä tulevan laajennusosan seinää.

Tämä mänty joutui valitettavasti väistymään

Maukkaimmat omenat kasvavat korkealla

Vanhoja omenapuita on onneksi myös, ja toki niiden läheisyydessä kasvaa se kuopuksellemme istutettu uusikin puu. Vanhojen puiden lajikkeista en oikein ole päässyt selville, mutta parhailta maistuvat kuvassa olevan puun hedelmät. Viime syksynä ne olivat tosi suuria, mutta harmittavasti puu on niin korkea, ettei kaikkia saatu poimittua.

Sitten kun Fannikkalassa päästään puutarhan rakennustöihin, yritämme kasveista ottaa mukaan vanhojen pihojen perinteisiä lajikkeita. Haaveilen jo pioneista ja särkyneistä sydämistä…